Historiaa
Kuninkaanlähteen kertomus
Ruotsi-Suomen kuningas, kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi suurine seurueineen lepäämään Kuninkaanlähteelle heinäkuun 17. päivänä 1752. Käyntinsä jälkeen
kuningas antoi juhlallisen dekreetin eli julistuksen, joka päättyy seuraaviin sanoihin:
“Koska Ruotsi-Suomen valtakunnassa vielä meidänkin edistyneenä aikakautenamme on paljon eripuraisuutta ja riitoja, olemme Me päättänyt kutsua teidät, valtakuntamme alusmiehet ja -naiset, kuin myös korkeimmat kansamme turvallisuutta ja yhtenäisyyttä vaalivat valtaherrat, tälle puhdistavalle lähteelle, jonka tervehdyttävä ja elvyttävä vaikutus heijastukoon jokaiseen pirttiin ja linnaan.Täällä sammukoon sappi ja viiletköön viha, joka kansamme sielua pimentää. Täällä levitköön viisaus ja valkeus jokaisen rakkaan alamaisen sydämeen.”
Kuninkaan käynnistä nimensä saanut KUNINKAANLÄHDE pulppuaa tänäänkin samaa raikasta vettä noin 600 litraa minuutissa. Lähteen vesi on käytössä alueellamme niin putkistossa kuin altaassakin.
Toteutukoon kuninkaan toivomus jokaisen kävijän sydämessä!
Tarinapolku
Tarinapolun tekstit on hakattu kivitauluihin aluekartan osoittamalla reitillä.
1. Hämeenkankaan pohjoispäässä sijaitsee KUNINKAANLÄHDE. Tämä harjumuodostelma jatkuu
Niinisalon tienoilta pohjoiseen Pohjankankaana. Hämeen- ja Pohjankankaan harjuselänne on syntynyt
mannerjään sulaessa soin 9000 vuotta sitten.
2. Tämä harjujono on niukkakasvuista männikkökangasta, jonka maisemaa elävöittävät lukuisat suot ja
notkelmat. Valpas vaeltaja voi tavoittaa maastosta harvinaisen, valkokukkaisen hietaneilikan tai
vaikkapa keltaisen mäntykukan sienistä ja marjoista puhumattakaan.
3. Pohjoinen harjumaasto on palvellut luonnostaan oivana kulkuväylänä etenkin kesäiseen aikaan. Tätä
etelästä pohjoiseen kulkevaa reittiä on kutsuttu Hämeen- pohjankankaan ja Kyrönkankaan tieksi tai
myös suvitieksi. Historiallisissa asiakirjoissa se mainitaan ensimmäisen kerran v. 1459. Tässä ovat
matkanneet muinaiset eränkävijät, tarunhohtoiseen pohjolaan matkalla olleet pirkkalaiset verottajat,
kruunun virkamiehet ja postitalonpojat. Myös Jaakko Ilkan 2000 nuijamiestä on kulkenut tästä etelään
Nokialle ja tappion kärsittyään palannut rippeinä takaisin Pohjanmaalle. Tien yksinäisiin vaeltajiin
kuuluu italialainen Giuseppe Acerbi, joka v. 1799 taittoi taivalta näiden “pelottavan synkkien erämaiden
halki” kohti pohjoista ja kirjoitti myöhemmin kuvauksen seikkailunsa vaiheista.
4. Heinäkuun 17. päivänä 1752 Ruotsi-Suomen kuningas Aadolf Fredrik (kuninkaana 1751-1771)
pysähtyi suurine seurueineen Kuninkaanlähteellä. Tästä levähdystauosta lähde on saanut nimekseen
Kuninkaanlähde. Kuningas oli lähtenyt heti hallituskautensa alussa matkalle Suomeen - edellinen
hallitsijan Suomen vierailu oli tapahtunut 150 vuotta aikaisemmin, joten ei ihme, että suomalaiset
olivat riemuissaan nähdessään hänen majesteettinsa, jolla tosin ei ollut paljonkaan valtaa - maata
hallitsivat tuolloin säädyt eli puolueina hatut ja myssyt. Kuningas oli Kuninkaanlähteelle saapuessaan
ja tarkastanut Viaporin (Suomenlinnan) ja Svartholman (Loviisan edustalla) linnoitusten rakennustyöt,
käynyt itärajana pinnassa Kymijoella, Hämeenlinnassa ja Turussa, mistä hän lyhyin levähdyksin (mm.
Kuninkaanlähde) jatkoi Vaasaan ja Ouluun ollen takaisin Tukholmassa elokuun 10. päivänä.
5. Kirkasvetinen, poreileva Kuninkaanlähde on sittemmin ollut suosittu vaelluskohde ja on edelleenkin.
Moni matkaaja on siihen lanttinsa heittänyt uskoen salaisimpien toiveittensa toteutuvan. Lähteestä
virtaava, lehtomaisen metsikön varjostama puro pyöritti parhaimmillaan useitakin myllyjä ja viihtyipä
siinä purolohikin, jonka pyynti kuitenkin myöhemmin kiellettiin.
6. Noin 50 vuotta sitten Kuninkaanlähteen alueen toiminnot keskittyivät rakennettuun lomahotelliin, jota
aluksi kutsuttiin Kuninkaanhoviksi. Toukokuussa 1939 vihityn upouuden, kaksikerroksisen lomahotellin
tulevaisuuteen kiinnitettiin suuria toiveita, mutta sota sotki suunnitelmat. Sotien jälkeen lomahotelli
toimi Sodan uhrien kukkasrahastosäätiön sotaorpotyttöjen ammattikouluna 10 vuoden ajan.
7. Vuonna 1956 Lomaliitto osti hotellin kiinteistön ja suoritti peruskorjauksen, minkä jälkeen tammikuussa
1957 toiminta alkoi Hämeenharjun lomahotellin nimellä. Jo seuraavana vuonna nimi vaihdettiin
Kuninkaanlähteen lomahotelliksi, joka voi sijoittaa 50-60 vierasta. Lomahotellin yhteyteen valmistui v.
1962 maauimala, johon v. 1966 saatiin vedenlämmityslaitteet ja seuraavana vuonna uimala peruskorjattiin.
8. 1970-luvun alussa Kuninkaanlähteen tuotto aleni siinä määrin, että Lomaliitto vuokrasi hotellin yksityiselle
yrittäjälle ja myi sen 1977 paikalliselle osakeyhtiölle. 1980-luvun jälkipuoliskolla yksityisen
ylläpitämän maauimalan rappiotila oli ilmiselvä ja silloin SF-Caravan Satakunta päätti “iskeä”.
9. Vuonna 1988 käynnistyivät yhdistyksen ja Kankaanpään kaupungin neuvottelut, ja ne johtivat nopeasti
maauimalan ja siihen liittyvän noin 5 hehtaarin alueen vuokrasopimukseen, joka astui voimaan
1.1.1989. Kymmenvuotiseksi tehty sopimus uusittiin yhdistyksemme 20-vuotisjuhlien yhteydessä
1991 kaksikymmenvuotiseksi. Juhlavuodeksi valmistui uusi huoltorakennus ja kesäksi 1992 kioski,
jonka yhdistys rakensi omin kustannuksin. Tällöin saatiin uimalaan myös uudet suodatinlaitteet ja
kesäksi 1993 uusittiin altaan putkisto. Lukematon määrä talkootunteja on tehty, jotta alueemme
palvelisi karavaanareita ympäri vuoden.
10. Tultuasi nyt tarinapolun viimeiselle taululle voit tämän jälkeen jatkaa viereisen maantien toiselle
puolelle hotellirakennuksen vieressä olevalle LÄHTEELLE - oletpa käynyt siellä aikaisemmin tai et - ja
heittää siihen oman onnenlanttisi.
TOTEUTUKOON TOIVEESI !
|
